Terveisiä harjoitusleiriltä

Kaksi viikkoa Maspalomaksessa Gran Canarialla hurahtivat nopeasti ohitse. Treenitunteja kertyi kahden viikon aikana n. 50 eli kovin paljon en paikallani ehtinyt olla – ja näin oli tarkoituskin. Pyörälenkeillä en vielä ollut vetovastuussa – Ilkka ja Gustav pitivät huolen oikeista reiteistä, mutta sen sijaan lenkitin porukkaa aamu- ja iltajuoksuilla ja huolehdin aamuisista lihaskunto- ja venyttelytuokioista. Serpentiiniteiden nousut verottivat sen verran voimia, että mitään kovin räjähtäviä ja vauhdikkaita juoksulenkkejä emme tehneet. Tosin leirikisassa päästiin juoksunkin osalta maksimisykkeille.

Itselleni tämä oli ensimmäinen kosketus pyöräilyyn ”oikeissa” mäissä. Kun sitkuttaa pienimmällä vaihteella serpentiininousua toista tuntia ylös, pääsee helposti samanlaiseen meditatiiviseen tilaan kuin hyvillä juoksulenkeillä. Juoksijan kevyestä kehosta ja hyvästä kestävyydestä oli kyllä hyötyä ylämäissä, vaikka tasaisella tiellä kokeneille pyörähirmuille hieman häviänkin. Tuli taas todistettua, että minussa asustaa pieni masokisti – mitä pidempi ja kamalampi nousu, sen paremmalta tuntui. Sen sijaan vauhdikkaat alamäet aiheuttivat aluksi harmaita hiuksia. Kädet olivat jalkoja kipeämmät, kun puristin hulluna jarrukahvoja ja jopa pohkeet onnistuin jännittämään alamäissä kivikoviksi. Kahden viikon aikana rentous laskemiseen alkoi kuitenkin löytyä ja loppuleiristä opin jopa jo nauttimaan laskuista – kunhan sain tulla ne omaa vauhtiani. Pahimmilta onnettomuuksilta onneksi lopulta vältyimme, mutta muutama vakava ulosajo alamäessä sattui. Nämä olivat hyviä muistutuksia siitä, että alamäkiä pitää kunnioittaa ja omia taitoja ei pidä yliarvioida. Ja vaikka omat taidot olisivat kuinka hyvät tahansa, voi kaarteessa aina olla irtokiviä tai alhaalta voi joku tulla tien väärää puolta ylös. Parempi siis jarrutella liikaa kuin liian vähän.

Ylämäkiä sitkutellessani ajatukseni siirtyivät monta kertaa tulevan kesän Ironman-kisaan. Nizzan pyöräilymaasto on tunnetusti mäkinen ja haastava. Jos vauhtini on kesäkuun kisassa samaa luokkaa kuin nyt leirillä, taidan tulla vasta pimeällä maaliin… No, tavoitteenani onkin maaliin pääsy ehjänä eikä ennätysaika. Nyt treenit jatkuvat hiihtäen, juosten, spinningissä ja uimahallissa. Huhtikuussa taas sitten kaivetaan maantiepyörät esille ja silloin suuntana on Mallorca. Tervetuloa mukaan!

Leiritunnelmien lopuksi haluaisin kiinnittää huomion vielä lihaskuntoharjoitteluun. Leirillä tuli taas huomattua, että kovakuntoistenkin pyöräilijöiden ja juoksijoiden keski- ja ylävartalon lihaskunto on aika heikolla tasolla. Emme voi ajatella, että tarvitsemme noissa lajeissa vain jalkoja – keskivartalo on molemmissa lajeissa avainasemassa. Jos et halua vanhempana näyttää kyttyräselkäiseltä Notre Damen kellonsoittajalta, kannattaa myös yläselän treenaamiseen kiinnittää huomiota ja samalla muistaa venyttää rintalihaksia. Nyt on paras aika rakentaa paitsi vahvaa peruskestävyyspohjaa, myös lihasvoimaa- ja kestävyyttä. Näin talvella ylä- ja keskivartalon kehittäminen onnistuu kätevästi myös ladulla, mm. tasatyöntöharjoitukset normaalin hiihtolenkin välissä kehittävät tekniikan lisäksi myös tehokkaasti keskivartalon, käsien ja yläselän voimaa. Ennen joulua esittelen vielä muutamia täsmäliikkeitä juoksijan / hiihtäjän / pyöräilijän lihaskuntoharjoitteluun. Onpahan sitten tekemistä joululomalla, jos lahjakirjat alkavat kyllästyttämään…

Hyvää itsenäisyyspäivää ja hiihtokauden avausta kaikille!
– johanna

Ohessa vielä muutamia tunnelmakuvia leiriltä

Serpentiininousu Moganista

Serpentiininousu Moganista

Pico de las Nievesin huipulla, nousumetrejä yhteensä n. 2550. Välillä tultiin pilven läpi, huipulla aurinko näyttäytyi.

Pico de las Nievesin huipulla, nousumetrejä yhteensä n. 2550. Välillä tultiin pilven läpi, huipulla aurinko näyttäytyi.

Näköalapaikan hienoja maisemia pitkän lenkin loppupuolella.

Näköalapaikan hienoja maisemia pitkän lenkin loppupuolella.

Iloisia ilmeitä rankasta noususta huolimatta.

Iloisia ilmeitä rankasta noususta huolimatta.

Kahvipaikka Fatagan kylässä.

Kahvipaikka Fatagan kylässä.

 

 

 

 

 

Yksi ajatus artikkelista “Terveisiä harjoitusleiriltä

  1. Mikko Järvinen

    Onpas mahtavan näköistä ja kuuloista settiä!!

    Voi hitsi kun joskus olisi aikaa (ja varaa) moiseen itselläkin!! Tsemppiä talvitreeneihin!! Yhteislenkkiä odotellen 🙂

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s